Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oletusta, osoittavatko miehet, jotka ovat halunneet puolisonsa raskautta ja jotka ovat tukeneet puolisoaan sekä raskauden aikana että synnytyksessä, myös syntymän jälkeen vauvaan sitoutuneisuutta ja muita positiivisia isänä olemisen muotoja. Lisäksi haluttiin selvittää, onko lapsen sukupuolella merkitystä näissä tarkasteluissa.

Tutkimuksessa käytettiin Yhdysvalloissa vuonna 2001 aloitettua 10 000 lasta koskevaa seuranta-aineistoa, josta hyödynnettiin tähän tutkimukseen ensimmäistä aineiston keruun vaihetta eli kun lapset olivat 9 kk:n ikäisiä. Tästä materiaalista tämän artikkelin kirjoittajat analysoivat 6 816 isää koskevat haastattelu- ja lomakevastaustiedot.

Tulosten mukaan miehet, jotka eivät halunneet raskautta, osoittivat vähäisempää lämpimyyttä vauvaa kohtaan, kun taas miehet, jotka olivat halunneet lasta jo aikaisemmin kuin mitä raskaus oli alkanut, olivat erityisen hoivaavia suhteessaan lapseensa. Edelleen, miehet, jotka olivat olleet aktiivisia raskauden seurannassa ja osallistuneet neuvolakäynteihin, valmennusryhmiin jne., osoittivat muita enemmän lämpimyyttä, hoivaavuutta, fyysistä huolenpitoa ja myös vauvan kehitystä stimuloivia aktiviteetteja. Lapsen sukupuolella ei ollut merkitystä näihin havaintoihin. Loppupäätelmänä tutkijat suosittelevat erityyppisiä raskaudenaikaisia isäryhmiä lapsen myöhemmän hyvinvoinnin edistämiseksi.

Jouko Huttunen KT, Jyväskylän ylopisto