Miesten kokemuksia puolison keskenmenosta tai kuolleen lapsen syntymästä ei ole juurikaan tutkittu, sillä huomio on kiinnittynyt miehiä enemmän naisten kokemukseen asiasta.

Tuloksissa todetaan, että syntymättömän lapsen menetys oli miehille traumaattinen kokemus. Omat tunteet oli siirrettävä syrjään, jotta energiaa jäi puolison tukemiseen, läheisten informoimiseen ja hautajaisten järjestämiseen. Miesten oli oltava vahvoja puolisonsa vuoksi. Monet miehet kertoivat myös orastavan isyys-identiteettinsä murentuneen, jota esikoistaan odottanut Thomas kuvasi sanomalla: ”Koin, että minulta vietiin sillä hetkellä koko tulevaisuus. Ei tullut isänpäiviä, ei joululahjoja, ei syntymäpäiväkortteja”. Aineiston miehet kokivat jääneensä yksin niin syyllisyyden kuin surun tunteittensa kanssa.

McCreight, Bernadette. S. 2004. A grief ignored: narratives of pregnancy loss from a male perspective. Sociology of Health & Illness 26 (3), 326-350.·